HIRVISEURUEEN JOHTAJAT

Räsänen Ville       040 930 3526

Huttunen Kari       050 322 3639

Huttunen Jani       045 2379466

Kaasinen Niko     045 164 2149

Hirvijahdin aloituspäivä: 12.10.2024

Hirvimaksu 50 €/jäsen + liittymismaksu 100 €. Lisämaksuja kerätään tarpeen mukaan.

Viimeinen maksupäivä: 5.10.2024

22 § Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet
Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta.

Usin hirviporukka 50 vuotta

Syksy 2012 oli Usin Erä-Ukkojen hirviporukan 50 vuosi. Vuosipäivän kunniaksi hirviporukka ja muutamat kutsutut toimijat vuosien varrelta söivätkin possua.
Kiitokset järjestäjille ja Jyrkille.

Vuonna 1962 anottiin ensimmäisen kerran hirvenkaatolupaa kahdelle aikuiselle hirvelle. Seura sai 2071:llä hehtaarilla sekä riistapäällikön ja riistanhoitoyhdistyksen lausunnolla silloisen asetuksen mukaan, yhden luvan. Enimmillään hirviä on kaadettu vuonna 2004 peräti 28, ja pienimmillään vuonna 1997 nolla, kun Outokummun alueella ei metsästetty hirveä lainkaan.

Hirvenmetsästyssääntö

USIN ERÄ-UKOT RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ

YLEISTÄ

Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin.

Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.

Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain vuosi- tai kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.

Metsästysalueista pidetään ajantasalla olevaa luetteloa, joka on myös hirviseurueen käytössä.

Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

KAATOLUVAT

Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta, hirviseurueen johto tai erikseen valtuuttamat jäsenet.

Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.

OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran varsinaiset hyvämaineiset ja maltilliset jäsenet. Jos hirviseurueen jäsen on maanvuokraaja on vuokrasopimus oltava kaikelle riistalle.

Seurueen jäsen sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä ja hirviseurueen päätöksiä sekä metsästyksenjohtajan antamia ohjeita ja määräyksiä.

Seuran hirviseurue muodostetaan vuosittain seuran  kesäkokouksen yhteydessä.

Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu metsästyksenjohtajalle/johtajille kesäkokoukseen mennessä.

Metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla voimassa oleva metsästyskortti, asetuksen edellyttämä hirviase ja siihen kantolupa ja voimassa oleva ampumakoe. Jäsenen on osallistuttava seuran järjestämiin hirvenammuntakilpailuihin tai suorittaa vuosittain hyväksyttävästi hirvenammuntakoe.

METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain seuran sääntöjen mukaan seuran vuosikokous.

Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. sihteeri, passilohkojen vetäjät, saaliskäsittelijät, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät, jne) seurue valitsee keskuudestaan.

Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.

Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seuran vuosikokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seuran jäsenille.

Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (lauantai-sunnuntai). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää hirviseurue.

Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tulkintatilanteet ratkaisee  metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.Koiramiehet päättävät jahdin johtajan kanssa kuka lähtee mistäkin alueelle, jossa metsästetään ja siitä ilmoitetaan muulle hirviporukalle. Koiramies on velvollinen ilmoittamaan vähintään 30 min. välein tilanteensa hirvijohtajalle.

Pyyntiin osallistuvat eivät saa pyyntipäivänä ampua muuta riistaa kuin hirveä ja nimenomaan sellaista hirveä jonka pyynnistä on sovittu. Mikäli jäsen ampuu muun kuin ammuttavaksi määrätyn tai sovitun hirvieläimen taikka käyttäytyy muutoin annettujen ohjeiden ja määräysten vastaisesti, johtaja poistaa jäsenentapahtuma- ja seuraavan päivän jahdista, sekä niiden päivien lihaosuuksilta.

OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallista metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa perustavassa kokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.

Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliin kuljetus, saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.

Jokaisen hirviseurueen jäsenen tulee osallistua metsästykseen. Mikäli jäsenellä on tärkeän syyn johdosta este, hänen on ilmoitettava siitä ennalta johtajalle.

Poissaolopäiviksi hyväksytään sairaus, leipätyö ym. johtajan hyväksymä perusteltu syy.

Jäsenen on aina ilmoitettava kesken jahdin tapahtuvasta poistumisestaan johtajalle.

Poissaoloksi lasketaan myös, jos jäsen poistuu jahdista ilman pätevää syytä hirviseurueen vielä jatkaessa metsästystä.

Metsästyspäivän saalista ei jaeta niille jotka ovat poissa jahdista ilmoittamatta poissaolon perustetta ja jotka osallistuvat muissa hirviseurueissa jahteihin samana päivänä.

AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.

Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen sekä suolistaa kaatamansa eläin. Kokeneiden velvollisuus on neuvoa ja opastaa vasta-alkajia.

Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.

Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan saaliin käsittelyyn.

HAAVOITTAMISTILANNE

Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.

Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:

·          ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle

·          merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä

·         merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä

Metsästyksenjohtajalle kuuluu ratkaista jatkotoimenpiteet.

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille

KAATAJAMÄÄRITYS

Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

SAALIIN JAKO

Kaadetun hirven talja, pää mahdollisine sarvineen ja kieli metsästysperinteiden mukaisesti hirvenkaatajalle, poislukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.
Kaadetusta hirvestä toimitetaan kaatopaisti n. 3 kg sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Mikäli jollekin tilalle tulee useita kaatoja, nämä paistit arvotaan sellaisten maanvuokraajien kesken joiden maalle kaatoja ei ole saatu.
Lihanjako toteutetaan arpomalla, yksityiskohdat sovitaan etukäteen seurueen kokouksessa. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä.
Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

Metsästäjä voidaan erottaa hirviporukasta määräajaksi, jos hän:

–         Rikkoo metsästyslainsäädäntöä tai törkeästi hyviä metsästystapoja

–         Toimii hirviporukassa sovittujen sääntöjen vastaisesti (vahingossa tai tahallaan)

–         Lievin rangaistus: Tapahtuma- ja seuraava päivä pois jahdista, sekä niiden päivien lihaosuuksilta.

–         Suuremmat rangaistukset käsittelee seuran johtokunta ja hirvijohtajat yhdessä ja päättää niistä.

Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.

PEIJAISET

Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki hirviseurueen jäsenet.
Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.

KUSTANNUKSET
Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.
Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä: lupamaksut, yhteishankinnat, peijaiskulut, pelkkien hirvimaiden vuokrakulut sekä muut kulut.

Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen jako-osuuksien laskemista.
Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.

YHTEISTOIMINTA
Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.
Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

METSÄSTYSVIERAAT
Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura tai seuran johtokunta.
Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.
Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran vuosikokous tai seuran johtokunta.

METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.
Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.