Usin Erä-Ukkojen historiaa

Kokousosallistujia 1960

1. Kalevi Juvonen
2. Eino Räsänen
3. Armas Keronen
4. Tauno Kukkonen
5. Arvi Kinnunen
6. Pentti Kaasinen
7. Reino Räsänen
8. Mikko Rantanen riistapäällikko
9. Pekka Räsänen
10. Pauli Pennanen
11. Vilho Kalinen
12. Kyösti Kaasinen
13. Eino Pennanen
14. ?
15. Pentti Pennanen
16. Raimo Räsänen
17. Otto Tiilkainen
18. Reino Veli Mustonen
19. Veikko Pennanen
20. Paavo Kaasinen
21. Reino Olavi Mustonen
22.Pekka Kääsinen
Kuva Reino O Mustosen arksto, kuvaaja Pekka Pennanen, paikka Työväentalo.

Usin Erä-Ukot ry:n historiaa vuosilta 1960 - 2014

Metsästäjien järjestäytyminen ja maanvuokrauksen organisointi oli erittäin vilkasta 50- ja 60-lukujen taitteessa niin Pohjois-Karjalassa kuin myös silloisessa Kuusjärven kunnassa.

Varislahdessa toiminnan alullepanijana voitaneen pitää Lähtevän koulun talonmiestä ja veistonopettaja Tauno Kukkosta, hän oli innokas metsästäjä ja riistanhoitaja joka hallitsi myös eläinten täyttämisen.

Metsästysseuran perustava kokous pidettiin Varislahden työväentalolla 5. päivä helmikuuta 1960. Paikalla oli 22 metsästyksen ja riistanhoidon harrastajaa ja silloinen Pohjois–Karjalan riistapäällikkö Mikko Rantanen sekä Kuusjärvi – Liperin riistanhoitoyhdistyksen edustajana opettaja Vartiainen.

Kokouksen puheenjohtajana toimi riistapäällikkö Mikko Rantanen ja sihteerinä Kalevi Juvonen. Kokouksessa keskusteltiin mm. liittymisestä Outokummun Metsästysyhdistykseen, mutta maanomistajat olivat asiasta eri mieltä. Niinpä päätettiin perustaa oma metsästysseura, jonka nimeksi hyväksyttiin Usin Erä-Ukot. Perustamiskokouksessa päätettiin mm. että seura liittyy heti Suomen Metsästäjäliiton Pohjois – Karjalan piiriin.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin: Tauno Kukkonen, Armas Keronen, Kalevi Juvonen, Veikko Johansson, Arvi Kinnunen ja Eino Räsänen.

Samana päivänä pidetyssä johtokunnan järjestäytymiskokouksessa seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tauno Kukkonen, varapuheenjohtajaksi Armas Keronen ja sihteeriksi / rahastonhoitajaksi Kalevi Juvonen.

Ensimmäinen vuosikokous pidettiin 30.3.1960 Varislahden työväentalolla, jossa mm. kaikki perustavassa kokouksessa ilmoittautuneet hyväksyttiin jäseniksi, ensimmäiset tilintarkastajat Martti Gullman ja Pekka Räsänen ja heidän varamiehet Otto Tiilikainen ja Väinö Kurki sekä pöytäkirjan tarkastaja Reino Mustonen. Lopuista kokousosallistujista ei ikävä kyllä ole nimiä tiedossa sillä osanottajalista on kadonnut aikojen saatossa.

Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin vieläkin aktiivi jäsen Pentti Koistinen ja Veikko Hyttinen sekä autuaammille metsästysmaille siirtyneet Pentti Härkönen, Erkki Mustonen, Veikko Hyttinen, Pauli Pennanen, Pekka Pennanen ja Eino Soininen.

Liittymismaksu oli 500 mk ja jos maanomistajalla oli maata 40 ha  100 mk, 30 ha  200 mk, 20 ha  300 mk, 10 ha  400 mk ja sitä pienemmille maanomistajille täydet 500 mk. Ilman liittymismaksua pääsi jos omisti vähintään 50 ha. Jäsenmaksuksi määrättiin 300 markkaa. Ensimmäiseksi riistanhoito- ja rauhoitusalueeksi tuli Otto Soinisen tila.

Sisäasianministeriön lupa yhdistyksen perustamiseen saatiin 17. elokuuta 1960 ministeri Eemil Luukan allekirjoituksella. Usin Erä–Ukot ry on hyväksytty yhdistysrekisteriin 30. elokuuta 1960.

Otteita ensimmäisestä metsästyssäännöstä, jota kaikkien yhdistyksen metsästysalueilla metsästävien tuli noudattaa 1.9.1960 alkavana metsästyskautena:

Vesilintujen metsästyksessä ei saalismääriä rajoiteta, jänisjahdissa saa käyttää ajokoiraa 16.10 alkaen (huom. jäniksen metsästysaika oli 1.9.-31.12), kiintiö 5 jänistä.

Yhdistyksen alueella luvallisesti metsästävä saa ampua metsoa, teertä ja pyytä yhteensä korkeintaan 10 kpl, joista 2 metsoa, 5 teertä ja 3 pyytä.

Riistatuhoeläinten pyynnistä annetaan hyvitystä siten, että yhtä kettua ja kanahaukkaa kohden saa ampua 3 jänistä tai lintua.

Kiikarikiväärin käyttöä metsästyksessä ei hyväksytä.

Metsästysmatkoilla on aitojen ylitys tehtävä siten etteivät puuaidat rikkoonnu, eikä lanka-aitojen langat katkea tai veny. Jos vahinko sattuu on se heti korjattava.

Jos metsästys on ollut tuottoisa, muistettakoon paistilla sellaista maanvuokraajaa, joka ei itse metsästä.

Jäsenmäärä oli perustamishakemuksessa 20, vuonna 1962 63, vuonna 1963 81 ja vuonna 1967 jo 103 jäsentä, joissa luvuissa on pysytty näihin päiviin saakka. Tarkka jäsenmäärä tänä päivänä, koejäsenet mukaan luettuna on 115.

Seuran toiminta oli ensimmäisinä vuosina painottunut metsästysmaiden vuokraamiseen, vuonna 1960 maita oli 1300 ha, vuonna 1962 2850 ha, vuonna 1963 3500 ha ja vuonna 1967 jo 4800 ha. Viime vuodet maita on ollut vuokrattuna noin 7300 ha hirvelle ja 6500 ha pienriistalle joista rauhoitusalueita on noin 700 ha.

Ensimmäinen saalistilasto on vuodelta 1961 ja on seuraavanlainen: 23 jänistä, 21 metsoa, 40 teertä ja 11 pyytä. Toimintakaudella 2009 vastaavat luvut olivat: 17 metsäjänistä, 3 rusakkoa, 0 metsoa, 3 teertä ja 3 pyytä.

Vuodesta 1961 alkaen on seuran puolesta tilattu jäsenille Metsästäjälehti (nykyisin Jahti-lehti) ja alkuvuosina myös maanvuokraajille. Ja saattaapa joku muistaa kansakoululapsille tarkoitetut valistustilaisuudet vuonna 1961 Lähtevän, Palorannan ja Valkeavaaran kouluilla.

Muuta toimintaa alkuvuosina olivat useat ammuntakilpailut; lajeina haulikko, eräpolku ja hirviammunta. Myös nuorille järjestettiin omia pienoiskiväärillä ammuttavia kilpailuja. Kilpailuja oli niin yhdistyksen sisällä kuin myös piiritasolla joista tuli pienoista menestystäkin.

Vuonna 1962 anottiin ensimmäisen kerran hirvenkaatolupaa kahdelle aikuiselle hirvelle. Seura sai 2071:llä hehtaarilla sekä riistapäällikön ja riistanhoitoyhdistyksen lausunnolla silloisen asetuksen mukaan, yhden luvan. Enimmillään hirviä on kaadettu vuonna 2004 peräti 28, ja pienimmillään vuonna 1997 nolla, kun Outokummun alueella ei metsästetty hirveä lainkaan.

Pöytäkirjojen valossa seitsemänkymmentäluku oli tasaista seuratyöskentelyä: uusia jäseniä hyväksyttiin, entisiä erosi tai siirtyi taivaallisille metsästysmaille. Seuran viirin ja hihamerkin suunnittelukilpailu ajoittuu vuoteen 1970 jolloin Kauko Kalisen ehdotus tuli valituksi. Merkissä on kuvattuna Usinmäen silhuetti auringon noustessa ja teeri sekä perustamisvuosi (merkki puhujapöntössä).

70-luvulla metsästys ei vielä ollut suuntautunut niin vahvasti hirveen, kuin sitten 80-luvulla tapahtui, tuolloin metsästettiin lintuja ja jänistä. 70-luvulla alettiin myös järjestää pilkkikilpailuja, aluksi Varislahdella ja sitten myöhemmin omalta majalta käsin täällä Erärannassa Palojärvellä.

Seuran kokouksia pidettiin aluksi Varislahden Työväentalolla, Varislahden Maamiesseuran talolla ja 60-luvun lopusta alkaen Varislahden kansakoululla.

Metsästysmajan hankkiminen oli ollut vireillä jo useitakin kertoja yhdistyksen toiminta-aikana mm. 1975 ja vuonna 1977 jolloin se äänestyksessä kaatui.

80-luvun alussa Outokumpu Oy alkoi myydä purettavaksi vanhoja hirsitalojaan ja Kalevi Kettunen osti niistä omatoimisesti yhden, hinta oli alle 4000 mk. 3000 m2:n määräala majaa varten ostettiin Ensolta vuonna 1981 hintaan 20000 mk. Talo purettiin ja siirrettiin tänne Erärantaan, täällä se pystytettiin uuteen muotoonsa.

Varojen saamiseksi järjestettiin erilaisia talkoita, risusavottaa, halkojen tekoa ym. ja johtokunta mm. takasi henkilökohtaisesti seuran lainat. Jäsenistölle määrättiin talkoovelvoite tai sakkomaksu jos ei osallistunut talkoisiin. Sen aikaiset jäsenet muistavat varmasti Topilan maalla olleet raivaustalkoot, mukana oli lähes kaikki seuran jäsenet ja jälkeä syntyi.

Maja valmistui pikkuhiljaa ja suurimmaksi osaksi talkootyönä, talkootunteja kertyi yhteensä 11000. Sauna ja maja olivat valmiita vuonna 1983.

Majan valmistuttua toiminta vilkastui, olihan tämä hyvä tukikohta kokouksille, hirvipeijaisille, hirvihölkälle, hirvenhiihdolle ja pilkkikisoille. Vuonna 1987 majan varustusta parannettiin vesijohdolla ja sisävessoilla.

Majaa on vuokrattu kaikille sitä tarvitseville, seuran jäsenet ovat pitäneet täällä häitään ja merkkipäiviään sekä erilaisia juhlia. Vuonna 1990 ostettiin lisäala 4000 m2, jolle alettiin rakentamaan nylkyvajaa keväällä 1991 ja vuonna 1997 ostettiin 280 m2 rantakaistale Palojärven rannasta omaksi Varislahden jakokunnalta.
Vuonna 2013 aloittetti kodan rakennus majan ja nylkyvajan väliin. Kodalle asetetiin vaatimus, että 30 ukkoo pitää mahtua sisään ja hulppea rakennushan siitä tulikin.

Riistanhoitotyöhön suhtauduttiin vakavasti heti toiminnan alusta alkaen, jo vuoden 1961 toimintakertomuksesta löytyy seuraava maininta:  Variksia on pyydystetty menestyksellisesti 105 kpl, kanahaukkoja pyydystetty 3 kpl. Pöllöt ja muut petolinnut 2 kpl. Jänisten ruokinnasta huolehdittu entiseen tapaan. Alueellamme majailee yksi peltopyypari jolle on järjestetty ruokintapaikkoja. Soidinpaikkoja on valvottu eikä rikkomuksia ole havaittu.

Nykyisin riistanhoitotöinä tehdään aivan samoja töitä mitä on tehty seuran alkuajoista saakka, kaadetaan haapoja, viedään jäniksille heinää, hirville nuolukiviä ja irtosuolaa, on rakennettu ruokintakatoksia sekä ruokintalauttoja vesilinnuille ja ylläpidetään riistapeltoja.

Vuonna 1992 ja 2014 (170 kpl) saatiin majalle pönttösorvi ja Enson lahjoittamasta puutavarasta syntyi lukematon määrä uusia pönttöjä telkille ja pienemmillekkin linnuille.

Tänä päivänä seuralla on riistapeltoja noin 3 ha ja lisäksi useat jäsenet suorittavat riistanruokintaa omatoimisesti. Seuran alueella pidetään talvella ja syksyllä riistakolmiolaskennat, josta olemme myös saaneet tunnustusta (kunniakirjat seinällä).

Pienpetoja, variksia, kettuja, mäyriä, supikoiria, näätiä ja minkkejä pyydetään toiminta-alueeltamme vuosittain noin 100 kpl, kissoja ei viimevuosina ole ilmoitettu pyydetyksi.

Seuramme on ottanut aktiivisesti osaa Suomen Metsästäjäliiton riistanhoitokilpailuihin ja menestys on nähtävissä kunniakirjoista majan seinältä. Lisäksi jäsenistöä on palkittu lähes vuosittain Outokummun riistanhoitoyhdistyksen riistanhoitokilpailussa.

Vuonna 1990 seura liittyi Suomen kennelliittoon ja kenneltyö onkin ollut vilkasta. Olemme pitäneet ajokokeita ja antaneet myös koemaastoja oppaineen toisille metsästysseuroille. Yhteistyössä toisten metsästysseurojen kanssa olemme järjestäneet  useita koiranäyttelyitä, viimeisin 2 päiväinen näyttely oli keväällä 2013 ja seuraavan näyttelyn suunnittelutyö keväälle 2015 on jo pitkällä.

Jäsenistömme koirissa on useita eri rotujen ja valiota, joitakin valioiden kuvia on myös nähtävillä majan seinällä.

Vuonna 1992 valittiin seuran perustajajäsen, pitkäaikainen puheenjohtaja ja seuramme Kunniapuheenjohtaja Kalevi Kettunen Outokummun ensimmäiseksi erämieheksi. Erätulilla ollut juhlatunnelma vain muuttui ikävästi suruksi, kun Kalevi poistui keskuudestamme kesken palkintojen jaon.

Jäsenemme on myös huomioitu 2000 luvulla  Outokummun erämiehiä valittaessa. Vuonna 2004 valituksi tuli Reino Kalervo Mustonen  ja vuonna 2008 Aarne Hirvonen, molemmat ovat aktiivisia seuratalkoolaisia ja riistanhoitotyön tekijöitä.

90-luvulla metsästykseen tuli uusia lajeja: vuonna 1994 yritettiin metsästää ensimmäisen kerran ilvestä, mutta kissa jäi silloin saamatta. Karhuakin on yritetty jahdata, mutta toistaiseksi alueemme nallet ovat vetäneet pidemmän korren. Parhaiten uusista lajeista jahtionni on suosinut majavan metsästyksessä. 90-luvulla oli myös ensimmäiset havainnot alueellamme metsäkauriista.

2000-luvulla metsästys on painottunut pienpetoihin sekä hirveen alueemme suurehkon hirvitiheyden vuoksi. Kauriit ovat olleet vapaasti jäsenten metsästettävissä ja pari kaatoa onkin saatu, kauriskanta on nyt aika heikko, ilvekset ovat pitäneet siitä huolen. Ilvestä on jahdattu parikin kertaa ja pari kaatoakin on saatu. Vuonna 2007 alueellemme majoittui 6 villisikaa ja yhden päivän suurjahdin aikana kaikki possut saatiin kaadettua (yhden talja majan seinällä), 2 possuista meni kuitenkin pienen erheen vuoksi valtion kassaan.

Kanalinnustuksessa ovat käytössä kiintiöt: 2 ukkoteertä ja yksi ukkometso / jäsen, koppelo ja akkateeri ovat olleet rauhoitettuna useiden vuosien ajan. Jäniskanta on vuosia ollut heikohko.

Vuonna 2002 saimme sorsanmetsästyksen aloitukseen arvovieraita. Vieraaksemme saapui s illoisen Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtajan (nykyisin Suomen Metsästäjäliton varapuheenjohtaja) Arto Purmosen avustuksella kansanedustajat Pekka Ravi ja Jyrki Katainen (ent. pääministeri, nyk. komissaari) sekä maatalousministeri Kalevi Hemilän erityisavustajan Ukko Metsolan (nykyisin Ukko on EU neuvonantaja Brysselissä).

Metsästysonni olikin vierailemme suotuisa ja saalista saatiin, mm. Ukko Metsolan ensimmäinen saaliseläin on saatu Kapustalahdelta. Telkän saatuaan hän välittömästi ylpeänä soitti ja  ilmoitti Kalevi Hemilälle saaliistaan, soutajana Ukolla Juhani Räsänen. Pekkaa jututtamassa passissa istui Reino K. Mustonen ja Jyrkin kanssa passissa oli Vesa Kostamo, mukana isäntinä olivat myös Matti Miettinen ja Raimo Tirkkonen. Jahtipäivän päätteeksi tietysti kylvetimme vieraamme Erärannassa (kuvia majan seinällä).

Viime vuosina olemme remontoineet Erärannan kiinteistöjä, mm. saunan laatoitus, majan lattioiden kunnostus, sokkelin kunnostus, keittiön ja laiturin uusiminen. Viimeisin talkooponnistus on kodan rakennus Erärantaan, kotaa aloitimme rakentaa kesällä 2013. Remonteista ja rakentamisesta suuri kiitos ahkeralle joskin jäsenmäärään nähden pienelle talkooväelle.

Nykyään seuramme järjestää kilpailuja jäsenistölle useissa eri lajeissa: trapissa, luodikossa, hirven ammunnassa, hirvihölkässä sekä tietysti otamme osaa Outokummun RHY:n kilpailuihin ja SML kilpailuihin. Vuosittain palkitsemme seuran toiminta- ja vahinkoeläin- sekä koirakilpailuissa menestyneet. Syksyisin kutsumme maanvuokraajat, kyläläiset sekä seuran jäsenet hirvipeijaisiin.

Vaikka olemmekin saaneet ukkoporukkaan muutamia naisjäseniä (4), Usin Erä-Ukkojakin uhkaa ukkoutuminen,  jäsenistömme keski-ikä on noin 52 vuotta. Mutta mistä saada nuoria metsästysharrastukseen kun kylillä ei enää nuorisoa ole ja asutuskeskuksissa on tarjolla uusia ja trendikkäämpiä harrastuksia. Metsästysseura on kyllä pyrkinyt tulemaan nuoria vastaan alentamalla nuorten liittymismaksuja, olemme myös ottaneet jäseniksi nuoria joiden vanhempien juuret ovat Varislahdessa, vaikka itse ei olisi täällä koskaan asunutkaan.

Toivomme, että maanomistajat ovat myös tulevaisuudessa myötämielisiä harrastustamme kohtaan ja metsästysmaiden vuokrat pysyisivät kohtuudessa, ettei nykyisellään jo kalliista, mutta niin paljon antavasta harrastuksesta tulisi vielä kalliimpaa.

Usin Erä-Ukot ry:n Puheenjohtajat:

Tauno Kukkonen 1960 – 1964

Martti Koponen 1964 – 1966

Pekka Vainikainen 1966 – 1968

Kalevi Kettunen 1968 – 1989

Reino Olavi Mustonen 1989 – 1996

Pentti Koistinen 1996 – 2002

Raimo Tirkkonen 2002 - 2012

Kari Huttunen 2012 -

Lopuksi motto 55-vuoden takaa Usin Erä-Ukkojen vuoden 1960 metsästyssäännöstä: ”Älköön metsästystä harrastavan päätavoite olko suurten saalismäärien tavoittelu, vaan itsensä kasvattaminen reiluksi erämieheksi ja luonnonystäväksi.”

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

26.12 | 14:02

Moi
Olisiko kätevä laittaa seuratoiminta yms Word muodossa myös nettiin niin voi täyttää koneella ja lähettää suoraan sähköpostiin ?

...
29.08 | 10:22

Lienee ohjelman ominaisuus kun ei saa suuremmaksi. Kun ison kuvan tallentaa itselleen niin sitä saa kylläkin suurennettua. Postissa on tulossa paperiversio.

...
28.08 | 23:26

Tiedotteet näkyy zoomattunakin jostain syystä liian pienenä näytöllä. Pystyy jotenkin lukemaan jos kopioi ensin kuvan koneelle ja avaa esikatseluna.

...
25.08 | 22:51

Karhun metsälle lähteminen tapahtuu nopeasti, on näkö tai jälki havainto pitää olla koira jäljillä heti, ajo voi tulla seuran ulkop. ei voi aikaisin ilmoittaa.

...
Tykkäät tästä sivusta